Tallin esittely -- Tallipäiväkirja

Historian siipien havinaa

Prejudice perustettiin vuoden 2006 elokuussa, joten talli on ollut toiminnassa jo kunnioitettavan pitkän ajan, yli kaksi ja puoli vuotta. Prejudicen päänmääränä oli aivan alun perin kasvattaa ja kisauttaa ratsuponeja. Tallirakennus sijaitsi tuolloin Saksassa, aivan Ranskan rajan tuntumassa ja pihapiiriin kuului pieni kenttä ja laajat maastot. Tallirakennus oli kymmenpaikkainen, mutta poneja oli vain neljä kappaletta, eikä suunnitelmissa ollut uusien ponien hankkiminen. Kasvattajanimeksi valittiin tallin nimestä muodostettu Prejudices-etuliite ja toiminta alkoi vähitellen pyörähtää käyntiin. Poneja käytettiin pääasiassa koulukilpailuissa, mutta osa kokeili taitojaan myös esteradoilla. Kilpailutoiminta ei kuitenkaan ollut läheskään yhtä aktiivista kuin Prejudicessa nykyään.

Tallin ensimmäinen kasvatti syntyi vielä saman vuoden joulukuussa ja sai nimekseen Prejudices Elijah. Poni ei kuitenkaan ollut sataprosenttisesti prejudicelainen, sillä vain varsan isä oli tallin ulkopuolelta. Ensimmäinen kasvatti, jonka molemmat vanhemmat asustivat Prejudicessa, ja samalla tallin toinen kasvatti, syntyi seuraavan vuoden tammikuussa. Prejudices Levenia jäi samalla myös tallin viimeiseksi täydeksi prejudicelaiseksi. Toukokuun 2007 loppuun mennessä talliin oli syntynyt kuusi ratsuponia, joista kolme oli tammoja ja kolme oreja, mutta vain yhden molemmat vanhemmat Prejudicesta.

Vuoden loppuun mennessä tallin toiminta muuttui radikaalisti. Ensiksi Prejudice jäi pitkälle tauolle ja sitten mukaan tulivat puoliveriset. Ratsuponit väistyivät vähitellen täysin uuden hevoslinjan vallatessa tilaa. Aluksi talliin tuli vain muutama trakehner, mutta yllättävän pian Prejudicesta löytyi myös muita puoliverisiä, jopa yksi lipizza sekä ennen yksityisenä asunut australianponi. Varsinainen puoliveristen kasvatus alkoi kuitenkin vasta seuraavan vuoden keväällä, kun ensimmäinen Dear-etuliitteinen trakeherorii syntyi CQ Angels Fall Firstistä. Puoliverijalostuksen käynnistämisen tuloksena vuoden 2008 aikana talliin syntyi yhteensä 15 kasvattia, joista yhdeksän oli trakehnereita, neljä oldenburgeja ja kaksi hannovereja.

Koko vuosi 2008 pyöri lähes samaa rataa, kunnes syksyllä talli alkoi todella käydä ahtaaksi ja uuden rakennuksen etsiminen aloitettiin. Joulukuuhun mennessä Saksasta eikä Ranskastakaan ollut löytynyt sopivaa tilaa ja toivoi alkoi vähitellen hiipua. Juuri joulun alla välittäjältä tuli kuitenkin soitto, jossa hän kertoi löytäneensä Belgian rajojen sisäpuolelta juuri sopivantuntuisen tallin. Hinta ei huimannut päätä, tallirakennus oli tilava ja pihapiiriin kuului lisäksi myös uusi ratsastuskenttä ja omakotitalo. Myyntisopimus oli allekirjoitettu ennen vuoden vaihtumista ja muutto uuteen kotiin alkoi heti vuoden alussa.

Helmikuussa 2009 lyhyen tauon jälkeen, päätettiin valita tallin suunta uudelleen. Päädyimme ratkaisuun, jossa saksalaiset rodut saisivat vähitellen siirtyä sivuun ja tilalle nousisi uutta, belgialaista verta belgialaisten puoliveristen kautta. Puoliveriskasvatus saisi näin jatkua Prejudicessa, mutta mukaan saataisiin myös uusia tuulia. Tulevaisuudessa nähdään, miten uusi projekti ottaa tuulta alleen, ja nähdäänkö vielä virtuaalimaailmassa joskus Prejudicen belgialaiskasvatteja.

Tilojen esittely

Prejudicen nykyinen talli on kaksikymmenpaikkainen ja näiden karsinoiden lisäksi tallista löytyy runsaasti pihattoja, joissa hevoset voivat viettää aikaansa vuorokaudenympäri, lukuun ottamatta aivan vuoden kylmimpiä kuukausia. Normaalien karsinoiden lisäksi tallirakennuksesta löytyy pesukarsina, rehuvarasto ja varustehuone sekä pihapiiristä valaistu ratsastuskenttä.

Tallirakennus on L-kirjaimen muotoinen, ja sen pohjoissivulta löytyy yhdeksän karsinaa. Vastapäisellä eteläsivulla on kuusi karsinaa sekä varustehuone, jonka läpi pääsee rehuvarastoon. Varustehuoneen ja rehuvaraston läntiseltä sivulta löytyy loput kuusi karsinaa, joista yksi on pesukarsina. Varustehuoneesta löytyy hevosten ratsastustarvikkeiden lisäksi muut hevosen hoitovälineet sekä kottikärryt, lapiot, talikot ja luudat. Lantala on tallin takana. Varustehuoneessa on myös sohva, kahvinkeitin sekä iso kasa vanhoja hevoslehtiä, joiden parissa tallin työntekijät usein viettävät vapaa-aikansa.

Ratsastuskenttä on kooltaan 40x60m, valaistu ja hiekkapohjainen. Kesäisin kenttä tuppaa pöllyämään, joten kuivimpina aikoina sitä on pakko kastella. Kentän lisäksi tallin läheltä löytyy monipuolisesti paljon muitakin ratsastusmahdollisuuksia. Reippaan talkoopäivän ansiosta läheisiin metsiin on merkitty punaisin, sinisin, vihrein ja keltaisin nauhoin muutamia kohtuullisen lyhyitä ja mukavia ratsastusreittejä, esimerkiksi loppu- tai alkulämpöä varten. Merkittyjen reittien lisäksi tallia ympäröivässä maastoissa saa ratsastaa aivan vapaasti, jolloin voi löytää tiensä esimerkiksi läheiselle lammelle tai mäennyppylälle, josta näkee koko tallin pihapiirin lintuperspektiivistä. Pidempiä ratsastusretkiä varten varustehuoneesta löytyy kartta, johon on merkitty rauhallisia ja turvallisia sekä maisemiltaan miellyttäviä reittejä vaikka koko päivän kestäviä ratsastusretkiä varten.

Nippelitietoa:
- Karsinat ovat kooltaan 3m x 3,5m x 2,5m
- Jokaisesta karsinasta löytyy noin metrin korkeudella juoma-automaatti, suolakiviteline ja ruokakaukalo
- Karsinoiden yläosa on reunustettu kaltereilla ja ovi aukeaa etuseinän eteen
- Karsinoiden pohjalla käytetään turvetta

- Tarhat ovat kooltaan noin 1500-3000m²
- Tarhojen pohja on hiekkaa tai nurmikkoa
- Tarhat on ympäröity 1,7 m korkuisella valkoiseksi maalatulla puuaidalla
- Aitojen ylimmäisessä ja alimmaisessa laudassa on myös sähkölanka

Tutustu tallin muhin eläimiin

Tallin maskotti ja Emman suuri rakkaus on pk collie Dimi, viralliselta nimeltään Leonne´s Dimitri Max. Koiran näkee usein juoksemassa niin ihmisten kuin hevostenkin jaloissa ja muutenkin se on yleensä ensimmäisenä tutustumassa kaikkeen uuteen ja jännittävään. Kaikki hevoset ovat onneksi hyväksyneet Dimin uteliaisuuden, eivätkä säikähdä jaloissa pyörivää koiraa.

Dimin koulutus ei ole ehkä ihan täysin onnistunein, mutta tarvittaessa koiran saa kiinni ja peruskäskyjä se osaa noudattaa. Emma on käynyt Dimin kanssa myös muutaman kerran läheisellä agility-kentällä, mutta siitä ei kuitenkaan ole päässyt syntymään vielä säännöllistä harrastusta. Koira myös palvoo omistajaansa kuin jumalaa ja siksi hyvin usein koiran näkee seuraavamassa Emmaa, oli hän sitten tallilla tai kotona.

Dimin lisäksi tallipihalla näkee juoksentelemassa kissoja. Osa kissoista on vain naapurista kyläilemään tulleilta, mutta tallilta löytyy myös kolme täysin omaa kissaa. Kuvissa oikeanpuolimaisina näkyvät siskokset Rilla ja Ralla ovat luonteeltaan vilkkaita ja uteliaita, kun taas kuvista vasemmaisessa näkyvä Rico on ujompi ja välttelee ihmisiä. Ricoa näkee yleensä kissasiskoksia vähemmän pyörimässä tallipihalla, mutta poika ei tee samanlaisia joskus jopa viikkoja kestäviä katoamistemppuja kuin Rilla ja Ralla.

Tallin henkilökunta

Tallin ja hevoset omistaa Emma Reddic. Hän on syntynyt Ranskassa, mutta asunut isänsä syntyseuduilla Keski-Suomessa koko nuoruutensa. Kiitos perheensä monikielisyyden Emma puhuu sujuvasti ranskaa, suomea ja englantia sekä koulupohjalta ruotsia ja saksaa.

Käytyään lukion loppuun Suomessa, Emma muutti Saksaan opiskelemaan hevosalaa. Opiskelunsa ohella hänen saksankielensä parani, ja nykyään Emma puhuu kieltä lähes yhtä hyvin kuin äidinkieltään suomea. Valmistuttuaan hevosalalta Emma perusti Prejudicen Saksaan ja touhuaan tallin parissa edelleenkin, nykyään tosin Belgiassa. Tallinpidon lisäksi Emma työskentelee lisäansioiden perässä satunnaisesti myös tulkkina ja opiskelee hollantia, jotta pystyy laajentamaan tulkkaustaitojaan tulevaisuudessa kaikkiin Belgian virallisiin kieliin.

Tallityttöinä Prejudicessa toimivat siskokset Marie ja Sofie. Molemmat tytöt ovat olleen hevosten kanssa tekemisissä lähes koko elämänsä ja lopun ajan sitten haaveilleet hevosista. Sofie (oikealla) on ratsastanut myös aktiivisesti kilpaa, mutta tyttöjen yhteisen hevosen, Marseillesin, käytyä liian vanhaksi kisakentille myös hän päätti siirtyä sivuun kilpakentiltä. Marie ei ole koskaan välittänyt siskonsa lailla kilpailemisesta, vaan nauttii hevosen läheisyydestä, niiden hoitamisesta ja huolehtimisesta.

Molemmat tytöt suunnistivat peruskoulun jälkeen hevosalalle. Sofie valmistui viime keväänä virallisesti ratsuttajaksi, eikä Marieltakaan puuttuu enää paljoa kengittäjän tittelistä. Siskokset toimivat kuitenkin, ainakin vielä, Prejudicessa tallityttöinä ja tekevät toista työtä tämän homman ohella.

Ainut tallilla säännöllisesti vieraileva mieshenkilö, Dylan, auttoi tallin kunnossapidossa jo Saksassa. Dylan muutti kuitenkin tyttöystävänsä ja hänen opiskelujen perässä Belgiaan samoihin aikoihin kun Emma alkoi katsella Prejudicelle uusia tiloja. Hyvät yhteensattumat kuitenkin loivat sen, että Prejudicen naapurikylässä asuva Dylan pystyy nyt käymään myös Belgiassa auttamassa tallin hoidossa.

Dylan ei ole opiskellut hevosalaa, vaan on valmistunut perinteiseksi sähkömieheksi Saksassa. Poika sain innostuksen hevosiin ensiksi siskonsa ansiosta ja myöhemmin täysin omista kokemuksistaan. Dylan työskentelee pääsääntöisesti sähkömiehenä, mutta joustavien työaikojensa ansiosta pääsee usein auttamaan Prejudicessa.